Hyvää matkaa rakas Bertha

Niin rakas Bertha

Bullero's Oj Då

18.5.2015- 3.1.2019

Meidän loppu sekä alku vuosi ollut kaikkea muuta kuin iloa. Menetimme rakkaan Berthamme vain 3,5 vuoden iässä syöpään. Elämä on niin epäreilua. :(

Berthan taistelu tätä paskaa vastaan alkoi 1.12 kun huomasimme että koko Berthan oikea tassu kauttaaltaan turvonnut. Lähdimme siltä istumalta Aistiin päivystykseen jossa tutkittiin kliinisesti ja otettiin verikokeet. Mitään erikoista ei tuolloin löytynyt ja lähdimme hoitamaan tassua aluksi ns traumana. Ihan loogista kun ajattelimme kuinka temuaa Bowon kanssa päivittäin. Iso isku juostessa tai painiessa tulee helposti. Bertha oli koko ajan täysin oma itsensä, virkeä ja rakastettavan iloinen hännänheiluttaja.

Aistissa suositeltiin kuitenkin menemään erikoislääkärin pakeille sillä kyseessä kuitenkin kohtalaisen iso trauma.

Menimme 10.12 Timo Talviolle jossa ultrasimme, otimme verinäytteet ja itse kovahkosta patistakin näytteen joka oli täynnä bakteereja sekä punasoluja, auts. Lähdimme sata kiloa ylimääräistä painoa harteilla kotiin Talvion sanat mielessä; pahoin pelkään että kyseessä verisuonikasvain.

Nautimme elämästä sillä Bertha ei ontunut missään vaiheessa vaan edelleen oli oikein iloinen normaali tyttö.

20.12 menimme uudestaan sovitusti Talviolle jossa patista otettiin koepala. ja sitten alkoi odotus...

Sisimmissäni kuitenkin tiesin ettei tulos voi olla hyvä. Koepalan oton jälkeen patti alkoi kasvaa. Bertha oli edelleen aivan normaali iloinen tyllerö.

2.1 aamulla kaikki oli aivan normaalisti. Sain työpäivän aikana viestin koepalan tuloksista, hemangiosarkooma eli agressiivinen pahanlaatuinen verisuonikasvain.

Kotiin päästessä, Bertha tuli kasvain tassua ontuen ovelle vastaan ja oli muutenkin omituisen vaisu. Päätös oli tehtävä ja soitin siltä istumalta seuraavalle päivälle eutanasia ajan. :(

Olin luvannut Berthalle ettei täällä tarvitse kärsiä yhtään kivuissa, nyt kun tiedämme ettei diagnoosille ole mitään tehtävissä.

Viimeinen ilta halimme, pusuttelimme, makasimme sylikkäöin ja kerroimme kuinka paljon rakastetaan.

Bowo aavisti, hakeutui rauhallisesti Berthan kylkeen useita kertoja.

3.1 Bertha nukahti rauhallisesti eläinlääkärin avustuksella pois, paikkaan jossa ei ole kipuja ja jossa on paljon kavereita vastassa.

 1.1 lenkillä jolloin Bertha oli vielä meno päällä

2.1 viimeinen ilta yhdessä

23.12 Bertha kirmasi vielä pellolla iloisesti

On tämä joka kerta niin kova pala. Ei tähän luopumiseen totu koskaan ja jos se päivä tulee ettei mikään tunnu missään, lopetan koiraharrastamisen välittömästi.

Minua helpottaa kuitenkin ajatus siitä että pystyin olemaan nopea päätöksessäni ja päästämään Berthan nopeasti pois ennen kuin kivut olisivat olleet läsnä joka hetkessä.

Bowo oli ensimmäiset 4 päivää hyvin vaisu ja rauhallinen. Odotteli ovella ulkoilujen jälkeen ja selvästi ikävöi Berthaa. 

Keksimme kaikkea kivaa tekemistä ja nyt ilokseni voi todeta että poika alkaa olla normaali itsensä. Lelutkin saa taas kyytiä kotona. Oli nimittäin lelukori nelisen päivää koskematta Berthan lähdön jälkeen, reppana.
Nyt opetellaan Bowon kanssa eloa ihan keskenämme ja aikuistutaan. Kyllä meille vielä bullmastiffi tulee, mutta vielä ei ole sen aika. 

Komistus 

Syksy kuulumisia

Niin vaan helteet vaihtunut syysilmoihin mutta vesisateet olleet vähissä joten nauttikaamme siitä.

Meille kuuluu oikein hyvää. Molemmat koirulit on voiut hyvin ja samanlaisia pöllöpäitä molemmat edelleen.

Bowo on nyt kahdesti käynyt Maaria Kaiperlan käsittelyssä ja edellinen kerta olikin viime viikolla.
Ensimmäisellä käynnillä  mm suoliluun sekä L7 kohdalla oli runsaasti painetta. Ohjeiksi saimme jatkaa monipuolista liikuntaa vaihtelevassa maastossa ja käydä uimassa.
No mehän otimme härkää sarvista ja ollaan rampattu niin sänkipellolla kuin kavuttu metsässä, tammattu kallioita ylös alas ja käyty myös hyvinkäällä uimassa molempien kanssa.
Viime viikolla sitten saimme oikein ihania uutisia. Bowo tuntui ja näytti kaikinpuolin Maarian käsiin hyvälle ja saimme palautetta että aktiivinen ja monipuolinen liikunta tuntuu ja näkyy nyt positiivisena. Bowo on joutunut käyttämään kaikkia lihaksi ja koko kroppaa. Sovimme että menemme seuraavaksi joulukuun alkupuolella hänen vastaanotolle taas.

Bertha voi hyvin ja on samanlainen palleroinen kuin ennenkin. Semmoinen harmiton kaikkien kaveri joka viihtyisi metsässä tunti tolkulla.

Tänään reippailimme sipoonkorvessa, kalkinpolttajanpolun reitin joka on reilu 7 kilsaa.

Alla sitten muuten vaan kuvia meidän touhuista.

 hunajamelonipäät

 heillä saattaa olla nälkä?

 jing jang

 sänkkärillä lenksulla

viikon takaisella koirametsä retkellä

Kamut lomailemassa

Morjensta tänne. Meinaa tämän blogin päivittäminen vallan nyt unohtua koko ajan, yritän ryhdistäytyä.

Bowo ja Bertha oli reilun pari viikkoa lomalailemassa ja kohokohta oli viikon retki mökille ähtärin upeisiin maisemiin.
Helle ja aurinko helli meitä koko tuon viikon ja pötköttelyn sekä luiden syönnin lisäksi molemmat ryhdistäytyi oikein kunnon uimareiksi ja se olikin ykkösjuttu. Molemmat koirat polski päivittäin kolmesta neljää kertaa kunnolla lämpöisessä ouluvedessä ja mikäpä paras energianpoisto sekä viilennyskeino helteillä!
Iltaisin alkoi kuorsaus välittömästi kun vetäydyttiin mökkiin yöpuulle.
Saimme myös muutamaksi päiväksi ihania mökkivieraita kun ystäväni saapui kahden cotton tytön kanssa mökille rentoutumaan.¨

Alla kuvia jotka yritin laittaa edes jossakin fiksussa järjestyksessä.

Bowon tapa ottaa pikku päikyt, tälleen rennosti vaan.

Souteretkellä kävimme ihastelemassa ouluvettä veneestä käsin

Bowo kävi kesäkuussa Kotka Nord näyttelyssä hakemassa EH,n. Bowo oli kehässä sitä mieltä että edessä juokseva kilpakumppani on ärsyttävä ja muutenkin Bowo oli mielestäni hermostuneen oloinen jo kehän laidalla. Mutta nämä on harjoittelujuttuja. Se mikä meitä hierman varjostanut on että Bowon toisen takasen liike ei ole ollut puhdas liikkeessä. Olemmekin käyneet fyssarilla sekä kahdella eri ortopedillä ja lopuksi Bowo rtg-kuvattiin nenästä hännänpäähän. Seuraavaksi suuntaamme osteopaatille.

Tervehdys tännekkin

No kukkuu vaan tännekkin. Aivan päässyt unohtumaan koko blogi kun nykyään niin helppo lätkäistä kuvia vaan faceen. Puoleen vuoteen mahtuu miljoonaa kuvaa ja juttuja joten tiivistetään ne nyt muutamaan kuvaan.

No mutta hyvää kuuluu meille.
Bowo täytti yhden vuoden 18.4 ja Bertha kolme vuotta 18.5 <3

Bowo käy arkitottiksessa ja Bertha elelee mukavaa koiranelämää muuten vaan höntsäten.

 Bowon ensimmäinen virallinen näyttely toukokuussa ja heti ROP juniori 

Normi menoa aamusta iltaan

Uusi vuosi, uudet kujeet

Niin vaan mennään jo vuotta 2018.
Meidän sakki vietti joulun ja vuoden vaihteen lakeuksilla talvisissa maisemissa nauttien.
Ei varmasti tarvitse erikseen mainita että kävimme korvessa nauttimassa puhtaasta luonnosta joka ikinen päivä.
Mahtavaa oli myös huomata ja todeta että pikku herra Bowo ei ollut uuden vuoden paukkeesta moksiskaan. Hän on luonteeltaan hyvin pitkälti kuin edesmennyt Rene. Ja vielä mukavampaa tässä on se ettei perheen kumpikaan koira välitä paukkeista. :)

Moikka tänne

Pitkästä aikaa tänne vähän kuulumisia. Aika huristaa niin vauhdilla ja kaikenlaisia kiiruksia ollut että koko blogi jäänyt aivan unholaan.

Aloitetaan vaikka Bowosta. Herra kasvaa kohisten ja saavuttaa piakkoin jo 8 kuukauden iän.
Bowo on käynyt ahkerasti pentukoulua joka itseasiassa loppuikin jo viikko sitten ja tammikuussa jatkamme junnukoulussa.
Bowolla alkanut puskea pientä murkkua päälle ja nyt harjoitellaan ohituksia ettei tarvis pöhistä.
Noin muuten varsin vallaton ja mukava kaveri jonka kanssa voi matkustaa vaikka kuuhun. Bowo on iloisesti joka paikassa mukana. Taitaa olla siitä harvinainen rhodesialainen että Bowolla häntä vispaa aina. Ihana poika. Mukavaa kun käsissä on koira joka ei paineistu joka asiasta ja on iloisen utelias joka paikassa ja joka asian suhteen.
Olemme käyneet myös ahkerasti näyttelytreeneissä jotta jos kehään pääsisi esiintymään. :)


No sitten Bertha pullero pallero joka täytti juuri 2,5 vuotta.
Bertha on voinut muuten myös oikein kivasti mutta 27.11 todettiin pyometra ja Bertha meni pikaisesti leikkuriini jossa suoritettiin sterilointi.
Nyt olemme toipuneet siitä sillä leikkaushaava tulehtui ja siitä tulikin isompitöinen. No onneksi nyt voi huokaista helpotuksesta ja pitkä antibioottikuurikin loppui juuri. Nyt Bertha saa alkaa jolkotella aluksi itsekseen lenkkiä ja vähän rallattaa ja jossain vaiheessa sitten Bowon kanssa. Näillä kahdella kun on oikeasti todella hurja vauhti kun kaksistaan vauhtiin pääsevät niin vielä ei uskalla antaa riekkua keskenään.
Muuten Bertha voinut hyvin ja ainahan Bertha on sulopullero.
Mikä ihaninta niin Bertha on "herännyt" saadessaan Bowon kamuksi. :)
Niin juu. Bertha pyörähti vaa'alla, 57kg öö hän on iso tyttö.

 Sulopullerot marraskuussa

.Bowo treenaa, marraskuu

 Minä ja Bowo sekä Bowon yksi omistajista koirineen. Ensin treenattiin ja sitten tehtiin mukava lenkki yhdessä

Pulleroiset, marraskuu

Bowon kanssa näyttelytreeneissä, marraskuu

Aamuhepulit, lokakuu

Pölvästit

"One more whiskey please"